Valmistajan lippulaivamallin ei ole pakko olla karsittu laite, joka osaa vain yhtä asiaa. Roksan Blak on sekä kaikenkattava monitoimikone että järeän luokan highend-vahvistin.
Blak on brittivalmistaja-Roksanin vahvistinmalliston lippulaiva. Päinvastoin kuin monella muulla merkillä, se ei olekaan laatikko, joka vaatii puoli tusinaa muuta laatikkoa tuekseen vaan Blak on sekä suorituskyvyltään kovan luokan highendiä että samalla täydellinen monitoimikone, joka täyttää musiikinkuuntelijan kaikki tarpeet. Erittäin hyvä levysoitinliitäntä, laadukas kuulokeanto, Bluetooth langatonta yhteyttä varten ja tarvittaessa myös USB-DA-muunnin. Ja sitten toisaalta – XLR-liitännät sille hardcore-ohjelmalähteelle ja ääritukevat naparuuvit kaiuttimille. Eikä vähimpänä todella iso ja selkeälukuinen näyttö, josta saa takuulla selvää huoneen toiseltakin puolelta.
Tälläiselle erittäin laadukkaalle yhden laatikon ratkaisulle on selvä tilaus. Tietysti musiikin halutaan kuulostavan mahdollisimman hyvältä, mutta niin visuaalisesti kuin käyttömukavuudenkin puolesta valtava pino elektroniikkaa ei ole ainakaan koko perheen ratkaisu. Hardcore-hifiharrastaja saattaa nauttia mahdolisimman monimutkaisesta käytettävyydestä, mutta kukaan muu ei. Blakin äänenlaatu kuitenkin riittää erittäin hyvin sille hardcore-harrastajallekin kunhan Blakiin liitettävät kaiuttimet valitaan oikein.
Auktoriteettia, läpikuultavuutta ja tarkkuutta
Minulla oli vielä aiemmin testattu Roksan Caspian M2 käytettävissä joten tietysti vertasin Blakin äänellistä luonnetta myös siihen. Caspianiin verrattuna Blakissa on selvästi enemmän auktoriteettia alimmille taajuuksille. Keskialue on Caspian M2:ssa kauniin soljuva kun taas isoveli tuo sinne reippaan annoksen lisää tarkkuutta, läpikuultavuutta ja iskevyyttä. Jos Caspian M2 on se kokenut tanssilattialla nautiskelija, on Blakin meno kuin seuraisi ammattitanssijaa. Esityksestä tulee hallitumpi, tarkempi ja ilmaisuvoimaisempi.
20 Fingersin Short Dick Man -kipaleen Bass Mix läiskii alapäätä niin, että murina tuntuu rintalastassa ja Megadeathin Prince of Darkness rusauttaa nikamat paikaltaan ja typertyneen hymyn huulille. Pakko koittaa Black Hawk Down (Blak Hawk Down?) -soundtrackin Hunger-aloitusraitaa. Ja kyllä, painostava bassomatto peittää huoneen alleen. Huone vavahtaa kerta toisensa jälkeen kun action alkaa, ei mössöbassolla vaan tiukasti kurinalaisella paineella. Bassopäässä on kiitettävän hyvin ruutia ja se mahdollistaa hyvän kulkevuuden ilman, että luiden päältä on viety yhtään lihaa pois.
Eli Blak on siis yhtä hienostunut kuin Esabin hitsausmuuntaja? Ei, ei ollenkaan – voima ja kontrolli eivät ole polkeneet sielua jalkoihinsa. Blak taittuu hyvin kauniisti myös puoli vuosisataa vanhan Billie Holidayn toistoon. Soundi on tarkka ja läpikuultava, mutta ei yhtään karu tai suoraviivainen. Billie laulaa aivan edessäni hyvin selkeänä ja suurena, läsnäolon tunne on todella vahva.
Blakin soundi on tarkka, napakka ja hyvin kontrolloitu, stereokuvaa myöten. Se piirtyy selkeänä kaiuttimien väliin. Kullakin instrumentilla on oma sekä paikkansa että kokonsa ja sooloon nousevat hyppäävät oikein poikkeuksellisen vahvoina esille. Vahingossa Lady in Satin -levy jää pyörimään useamman kappaleellisen, aika paljon sekin sanoo.
Joskus ajatellaan, että menevyys ja musiikillinen kulkevuus ovat flat-earth-henkeen kuuluvia ja stereokuvan piirto sitten taas ääniteanalyysin puolta. Blak kuitenkin sekä pitää jalan naputtamassa että avaa äänitteelle ujutetut detaljit selkeinä esille.
Kuten malliston lippulaivan ei kuulukaan tehdä, Roksan Blak ei tarjoile pehmiksiä. Soundissa ei ole hempeilyä ja tämä asia on syytä pitää kaiutinvalinnassa mielessä. Jos kaipaat pehmeyttä ääneen, valitse pehmeäluonteiset kaiuttimet.
Erittäin mainio RIAA ja kuulokeanto
Minulla kävi kokeilussa erään valmistajan erillinen noin 3 000 euron levysoitinvahvistin, joka oli aika hyvä, mutta verrattuna Blakin sisäänrakennettuun levysoitinasteeseen tuo kallis erillislaite kuulosti kihisevältä ja jopa hieman tukkoiselta. Kun ohjelmalähteeksi vaihtuu Rega RP8 -levysoitin Nagaoka MP-200 -äänirasialla alkaa jalka heilua niin, että sukka lepattaa. Rytmipuoli kulkee sitä tahtia, että tuoli naarmuttaa lattiaa. Älppärisoundi Blakilla on kiitettävän avoin ja musiikkiin kutsuva.
Jos Blak olikin hyvä kytkettynä Transporter-verkkosoittimeeni niin työnteko älppärivaiheesen päästyä muuttui hyvin vaikeaksi. Mieli kiitää musiikin mukana muistoihin, joita kappaleet tuovat päähän. Juuri sitähän musiikin kuuluu tehdä, ei aiheuttaa äänen analysointia vaan herättää vahvoja tunteita. Ensimmäinen Dire Straits, Rammsteinin Reise, Reise, ZZ Top First Album sekä ties miten monta Bondien soundtrackia ja Blues Brothers -levyä. Pää nyökkii koko ajan, ajatus kulkee musiikin mukana. Riittääkö se arvosanaksi Blak-integroidun levysoitinasteesta?
Kurkotan sormella vielä etulevyn keskikohdasta Blakin alle. Siellä on hyvin kookas kytkin, jolla vaihdetaan kaiuttimien ja kuulokkeiden välillä. ”Loks” ja ääni siirtyy AKG K 601 -kuulokkeisiin. Blakin luonne, tarkka, kontrolloitu ja erotteleva, on nytkin läsnä. Billie Holidayn You’ve Changed toistuu tasapainoisena, ilman hattarakuorrutusta, mutta hyvin miellyttävänä. Jos haluat hattarasoundia, osta hattaran kuuloiset kuulokkeet, yksinkertaista.
Tarkka useammassakin suhteessa
Siinä missä Roksan Caspian M2 oli leppoisa ja helppo, Blak vaatii käyttäjältäkin vähän enemmän. Blakin kanssa täytyy kaiutinvalinta tehdä oikein, jotta lopputulos on erinomainen, Caspianilla saa varsin hyvän tuloksen vähän suurpiirteisemmälläkin oheiskaluston valinnalla.
Koska Roksan Blak on stereovahvistimena, kuulokevahvistimena ja levysoitinvahvistimenakin tarkka, rytmikäs, läpikuultava ja puhdassointinen, suosittelen sille neutraaleja tai jopa aavistuksen pehmeäsointisia kaiuttimia ja kuulokkeita seuraksi. Sen sijaan kytkemällä Blakiin diskanttikorosteiset kaiuttimet tai kuulokkeet, voi tulos olla liian räväkkä – etenkin tyypillisessä akustiikaltaan kovahkossa olohuoneessa. Minun valintani Blakin seuraan olisi ehdottoman neutraali tai jopa diskantiltaan aavistuksen anteeksiantava kaiutin, joka toimii hyvin seinän vieressä. Silloin lopputulos on erittäin hyvin musiikkiin jämäyttävä ja Blakin loistavasta potkusta ei häviä yhtään siihen, että metrin etäisyys seinään tekee kuopan yläbassoille.
Samanlainen tuntuma on tullut maailmaltakin testeistä. Hifichoice tiivisti Blakin luonteen sanoihin voimaa, potkua, ärhäkkyyttä ja uskottavuutta. Stereokuvan arkkitehtonista tarkkuutta kiiteltiin myös. Hifi-Plus piti ääntä sisäänrakennetulla USB-DA-muuntimella sangen miellyttävänä kiitos hyvän rytmikkyyden, tasapainoisen äänensävyn ja riittävän, mutta ei päällekäyvän voimantunteen ansiosta.
Hifi Pig -julkaisu oli hämmästynyt siitä, miten vaivattomalta Blak-vahvistin kuulosti, jopa äänenvoimakkuus käännettynä huomattavan suurelle. Ääni ei koskaan muuttunut rasittavaksi eikä vahvistin toisaalta tehnyt yksityiskohdista paksua puuroa vaikka teos olisi ollut kuinka kompleksinen.
What Hifi? kiittää huomattavan vahvaa auktoriteettia ja uskottavuutta sekä kykyä selvitä massiivisesta klassisen musiikin äänivyörystä ilman minkäänlaista tukahtumista. Ääni pysyy helposti kuunneltavana suurellakin voimakkuudella ja rytminen drive välittyy hyvin. Levysoitinliitäntää kuvataan läpikuultavaksi, eläväksi ja vahvistimen yleisen tarkan luonteen mukaiseksi. Parin tuhannen euron soittimen kanssa ulkoinen RIAA-korjain ei ole ollenkaan oleellinen.
What Hifi? myönsi Blakille myös tunnustuksen ”Vuoden 2018 paras stereovahvistin hintaluokassa yli 2 500 puntaa”, ei ihan mieto kehu.
Jos nyt jotain Roksan Blakista voi osoittaa sormella on se kaiutinvalinnan tärkeys kyseisen vahvistimen kanssa. Asia ei kuitenkaan ole minkäänlainen ongelma kun vain ostat Blakin liikkeestä, joka osaa neuvoa sinulle sen seuraan hyvin sopivan oheiskaluston.
Hinta korjattu 500 euroa halvemmaksi.
Lyhyesti: Kaikki nykypäivänä tarvittavat liitännät ja soundi, joka oikeilla oheislaitteilla ryyditettynä pitää mielen syvällä musiikissa.
Hinta: 3 490 euroa
Maahantuoja: Concept Hifi
Kuvat: Samu Saurama
Kommentointi suljettu.