fbpx
Julkaisut

Levyarvostelu – Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus – Mahdoton Yhtälö – Sakara Records

Matalapaineen keskus

Eskapistiset hetket populaarikulttuurin parissa tekevät meille hyvää. Niskalaukauksen uusin jättää kuitenkin olon haljuksi. Perusjämäkkää niskistähän tämä on, mutta Rautiaisen rustaamat madonluvut ruhjovat tällaisena aikana kuuntelijan olemusta aiempaa inhottavammin.

Niskalaukaus on tislannut jähmeähkön suomalaisuutemme syntylähteiltä väkevän juoman. Se on jätetty tarkoituksella sameaksi, mikä tuntuu myös maussa. Koettelemuksesta toiseen tarponeen kansakuntamme suissa kuuluukin olla vähän mullan makua. Jälkimaussa läikähtää kohtalon kourilla sekoitettua katkeruutta ja luopumisen tuskaa. Juoma kannattaa nauttia jääkylminä shotteina, ilman lantrinkia. Ylimääräinen makustelu voi aiheuttaa päänsärkyä ja etovaa oloa.

Jo yksi grogilasillinen tuntuu päässä. Rautiaisen sanoituksissa on nyt enemmän tarttumapintaa omaankin elämääni peilaten, kuin vuosituhannen alkupuolen albumeilla. Tekstit käsittelevät koruttomasti pienen ihmisen kohtaloita ja elämän sattumanvaraisuutta. Tuttuun tyyliin osansa saavat myös ihmiskunnan tyhmät teot ja poliittisesti arveluttavat ääriliikkeet.

Hätäisimmät kriitikot voisivat kiteyttää arvostelun yhteen sanaan: nyanssieroja. Tekemisissä on turhan paljon identtisyyttä aiempiin levyihin verrattuna. Tukevat soundit, kolmen kitaran valli, simppelisti vedetyt rumpukompit ja Rautiaisen vuosien saatossa lähes muuttumattomana pysynyt lauluääni ovat olennainen osa bändin aikanaan lanseeraamaa synkkää jynkytystä. Mitä sitä korjaamaan, jos se ei ole rikki. Joitain reilumpia muutoksia sovituksiin ja soundeihin voisi kuitenkin kokeilla, sillä nyt Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus saa AC/DC:nkin tuntumaan kameleontilta.

timo-rautiainen-trio-niskalaukaus

Jynkytyksistä jylhimmin soivat tällä kertaa inhottavaa totuutta julistava Tie uuteen kotiin, Suuri Pensas ja synkkänä matava Hannukainen. Perhana kun lopuissakin biiseissä olisi ollut ripaus enemmän tarttuvuutta ja (voi että inhoan tuota sanaa) hittipotentiaalia, niin lähestyttäisiin Rajaportti-levyn tarttuvuutta. Liekö liika yrittämien ollut syynä loppukaarteeseen hyytymiseen?

PS. Voikaa hyvin ja voimaantukaa musiikista!

Kirjoittaja

Kommentointi suljettu.

Share via
Copy link
Powered by Social Snap