fbpx
Julkaisut

Levyarvostelu Municipal Waste – Massive Aggressive – Earache

Kuka muistaa legendaarisen D.R.I. punk-thrash yhtyen -80/-90 lukujen vaihteesta? No Municipal Wasten jäsenistö ainakin. Nimestään huolimatta ”yhdyskuntajäte” on musiikillisella annillaan varsin kaukana roskajoukosta. Vaikka bändillä kapinahenkeä ja väkivaltaista sanomaa riittää, ei se onnistu piilottamaan taidokasta biisintekokykyään, eikä varsinkaan tyylitajuaan suureltakaan yleisöltä.

Levyn kappaleet ovat punkahtavalle lajityypille oikeaoppisen lyhyitä (reilussa 28 minuutissa pitkälti toistakymmentä kappaletta), mutta pikaisiin vetoihin on nerokkaasti saatu upotettua likipitäen progemaisia osuuksia, tarttuvien riffien väliin. Älä siis anna räkäisen ulosannin hämätä heti alkumetreillä. Kyseessä ei ole mikään paikallinen kiljua siemaileva autotalliryhmä, vaan ennemminkin jonkinlainen muinaisjäänne valioyksilöistä, eli aidon asenteen säilyttäneistä ammattimuusikoista.

Yhtye on aiempien äänitteidensä tiimoilta noteerattu maailmalla laajasti jo useita vuosia sitten. Jostain syystä täällä pohjolassa Municipal kiekkoja ei hirveästi kuitenkaan ole Anttilan hyllyillä näkynyt, mutta siihen on tultava muutos. Jos olet vanha head bangeri tai omistat edes mielikuvitus-irokeesin, niin tee itsellesi palvelus ja käy You Tubessa tutustumassa viimeisimpään ”Wrong Answer” visailuvideoon: http://www.youtube.com/watch?v=8bJ9bYCmO2c

MW ansaitsee arvostukseni siitäkin syystä että, yhtye kunnioittaa kasariaikana kukoistanutta yhdellä vilkaisulla tunnistettavan bändilogon vaalimista edelleen mallikkaasti. Vielä kun bändin kitarakalustokin on muotoiltu samaan tyyliin, alkaa jäsenistön omistautumisprosentti olla jo kovaa luokkaa. Tämä ei ole ollenkaan vähäpätöinen asia uskottavan imagon kannalta.

Soundipolitiikan suhteen liikutaan aika kaukana menneistä ajoista. Ei, nyt ei olla varsinaisesti syvimpien hifiarvojen äärellä, mutta kuitenkin nykyaikaisen äänitystekniikan vaikutusalueella. Positiivisessa mielessä siis.

Soitinten ja yksityiskohtien erottelu on hyvää luokkaa johtuen raikkaasta soundibalanssista. Joku saattaa kaivata bassopuoleen lisää potkua, mutta itse olin varsin tyytyväinen nykyisenlaiseen kompromissiin. Stereokuva välittyy sivusuunnassa hyvin, mutta jää yllättäen syvyysakselilla melko kaksiulotteiseksi. Tästä johtuen realistisin rään lentäminen kuulijan naamalle jää vain haaveeksi. Sanoisinpa kuitenkin että jos kyseiseen musiikkityyliin olisi hinkattu piirunkaan hifistyneempi soundimaailma, olisi se alkanut kuulostaa jo lähinnä rikokselta ja feikiltä.

Jottei nyt sorruttaisi pelkkään hehkutukseen ja ylettömään kehumiseen, niin levytyksen viimeisimpään kuuntelutuokioon mahtui toki negatiivisiakin asioita mukaan. Ulkona muunmuassa satoi vettä ja lisäksi vaimo komensi osallistumaan aktiivisemmin siivoukseen mukaan. Massive Aggressiven lataaman kapinan saattelemana kieltäydyin moisesta kunniasta varsin määrätietoisesti. Välitön vastaus kuului ”You got the WRONG answer”!
Hyvä on kulta. Jatkan kapinointia imuroinnin jälkeen. Suck my Hoover, suck.

Kirjoittaja

Kommentointi suljettu.

Share via
Copy link
Powered by Social Snap