fbpx
Artikkelit

Nosturin, The Circuksen ja Virgin Oilin toiminta loppuu

Livemusiikkia kuolonkelloilla?
livefin-nosturi-8787

Viime päivien uutistarjonta meiltä ja maailmalta on ollut totutun ankeaa. Livemusiikin kuluttajille mollisoinnut tarjoili Virgin Oilin, The Circuksen ja Nosturin toimintojen loppuminen. Audiovideo lähestyi huolestuneena LiveFIN Ry:n toiminnanjohtaja Salla Valliusta ja tiedusteli, vieläkö Helsingissä livemusiikille löytyy tiloja ja tilausta ja millainen tilanne on kehäkolmosen ulkopuolella.

Helsingissä tulee tapahtumaan melkoinen tiputus asiakaspaikoissa. Kolmen lopettavan paikan yhteenlaskettu kapasiteetti on yli 3000 asiakasta: The Circus 1500/2000, Nosturi 900 ja Virgin Oil 850. Jäljelle jääville paikoille tämä tuntunee aluksi lottovoitolta, mutta nykyään ”tuonkokoisia” bändejä on valtavasti ja esimerkiksi Tavastialle tämä tietää ylitsepursuavaa tarjontaa. Jäähallin Black Box vetää 3000 katsojaa, mutta on monille bändeille auttamatta liian suuri. Paikan koon pienentäminen (tai kasvattaminen) erilaisilla tilanjakamisratkaisuilla jokaisen esiintyvän kokoonpanon vetovoimaisuuden mukaan tuntuisi höpsöltä.

livefin-the-circus-8801

Itse ehdin vielä kerran The Circukseen kun thrash-legendat Exodus, Death Angel ja Testament testaavat äänieristyksen kestävyyttä helmikuussa. Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta se, että rakennukseen tulevien toimistotilojen takia keikkapaikkaan pitäisi tehdä miljoonainvestointi akustointiin, jotta työrauha office-väelle taattaisiin, kuulostaa karulta. Nosturissa olen muutaman huippukeikan aikoinaan käynyt väijymässä. Ihan hyvä ja toimiva keikkapaikka sekin. Ympärillä olevaa työmaatakin kävin ihmettelemässä, niin se vanha taas väistyy uuden ja upean asuntoalueen tieltä. Virgin Oil on jäänyt itselleni etäiseksi, ehkä bänditarjonta ei ole osunut omaan musiikkimakuuni.

Onneksi Suomessa toimii musiikkitapahtumien etujärjestö LiveFIN Ry, joka pähkäilee näiden asioiden parissa. Mukana jäseninä on klubeja, festivaaleja ja konserttijärjestäjiä ympäri maan. Yhdistys tekee töitä tuodakseen esille elävän musiikin yhteiskunnallista merkitystä muun muassa tietoa keräämällä. Elävän musiikin tapahtumilla on monipuolisia vaikutuksia paikalliskulttuurille sekä musiikin monimuotoisuuden mahdollistumiselle.

livefin-virgin-oil-8806

Konsertit työllistävät artisteja ja kulttuurialan työntekijöitä ja niihin on lähes jokaisella kansalaisella taloudellinen mahdollisuus osallistua. Monet keikkatoimijat tekevät konserttien lisäksi myös muuta tärkeää kulttuurista ja sosiaalista työtä rikastuttaen kulttuuritarjontaa paikallisesti. LiveFIN Ry pyrkii vaikuttamaan päättäjiin, tuoden työkaluja vaikutustyölle ja pyrkien aktiivisesti vaikuttamaan alaan koskevaan päätöksentekoon.

LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Salla Valliuksen mietteitä:

Jari: Moikka ja mitäs kuuluu?

Salla: Kiitos kysymästä. Väsyttää mutta olo on onnellinen, sillä takana on viikonloppu marginaalimusiikin festivaalihommissa. Toisaalta olo on myös huolestunut, sillä tuntuu, että elävältä musiikilta viedään tilaa. Klubikentältä kuului viime viikolta huolestuttavia uutisia, kun tiedotettiin, että myös The Circus Helsingissä sulkee ovensa monen muun keikkapaikan ohessa.

livefin-saija-vallius-2
Salla Vallius, LiveFIN Ry


J: Onko sinulla vastausta tai vastauksia ; ) ?

S: Vastauksia löytyy aina, mutta ilman tekoja vastaukset jäävät vain sanahelinäksi. Toivon, että minulla on ajatuksia ja voimaa motivoida alan toimijoita ja päättäjiä toimimaan elävän musiikin elinvoimaisuuden sekä musiikin moninaisuuden puolesta.


J: Mitä LiveFIN ry voi konkreettisesti tehdä tilanteen korjaamiseksi vai onko tilanne edes vielä huono?

S: On normaalia bisnestoimintaa, että toimijoita kaatuu ja nousee. Toisaalta voidaan miettiä miksi kevyen elävän musiikin alan täytyy kipuilla liiketoiminnan lainalaisuuksien tyrskyissä, kun muunlaista musiikkia ja taidetta tuetaan valtiollisesti runsaasti enemmän. Jos mietitään esimerkiksi Helsingin keskustaa ja sen konserttitarjontaa, on se ollut huomattavan monipuolista ja runsasta. Keikkapaikat ovat profiloituneet asiakaskunnan mukaan ja tarjonneet omaan profiiliinsa nähden sopivaa ohjelmaa. Nyt keikkapaikkoja suljetaan hurjaa vauhtia, eikä kyse varmasti pelkästään ole kilpailutilanteesta.

Luovat toimijat ja elävän musiikin klubit ovat luoneet kaupunkeihin vetovoimaa.

Ilmiö on huolestuttava. Suurissa kaupungeissa, kuten Lontoossa, Berliinissä, Lissabonissa ja Madridissa gentrifikaatiosta on puhuttu jo pitkään. Luovat toimijat ja elävän musiikin klubit ovat luoneet kaupunkeihin vetovoimaa. Taiteen ja kulttuurin ilmentymät ovat aikaansaaneet kaupunkien sielun. Suuret kaupalliset toimijat ovat haistaneet tämän ja käyttäneet luovien toimijoiden luomaa imagoa hyväkseen. Niiden toiminnan kasvaessa ja hintojen noustessa, ajetaan nyt luovat toimijat loitommalle, pois kaupunkien keskustoista.

J: Otetaan ensiksi vaikka periferia käsittelyyn. Asun Itse Mikkelissä ja täällä on sammutettu festarien valoja useammallakin paikkakunnalla osin lopullisesti. Samoin perinteisiä klubikeikkapaikkoja pienemmille bändeille ei enää tahdo löytyä. Itsekin olen niitä aikanaan järjestänyt, mutta edellinen lama 2008 – 2009 tuhosi mielestäni pikkubändien järkevät esiintymismahdollisuudet. Uusi laki, joka ei velvoita ohjelman järjestämistä ravintoloihin jatkoaikojen saamiseksi, taitaa nyt entisestään huonontaa tilannetta. Mitäs tehdään?

S: Itse näen asiaan kaksi keskeistä tekijää. Nuoret tekijät ja mahdollistaminen. Konserttitoimintaan tulee saada mukaan uusia tekijöitä, jotta ohjelmatarjonta ja yleisön tarpeet kohtaavat. Uusi sukupolvi myös turvaa alan jatkuvuuden, kun se toimii itse osallisena eikä vain passiivisena kuluttajana. Toisaalta näen, että konserttitoiminnan mahdollistumista pitää tukea. Vastuu on yhteiskunnallinen. Kaupunkien kulttuuriosastojen, ELY-keskusten ja kulttuurirahoituskoneiston tulisi satsata mahdollistamiseen. Kaupunkien ja kaupallisten yritysten tulisi nähdä kulttuurin arvo ja merkitys muunakin kuin numeroina. Elävän musiikin toiminta luo hyvinvointia, työpaikkoja, lisää vetovoimaa ja matkailua sekä tuo mukanaan persoonallisuutta. Myös kaupalliset yritykset voisivat hyvin tukea kulttuuritoimintaa ja saada siitä myös itselleen jotain ja uusia luovia ratkaisuja.

livefin-virgin-oil-terassi-8811



J: Sitten tämä Helsingin tilanne. Onko näköpiirissä valoa, vai onko vain toivottava, että asiat kääntyvät parempaan? Mitäs hyviä paikkoja pienille ja keskikokoisille artisteille siellä on vielä?

S: Samalla kun neljä keskeistä toimijaa sulkee ovensa on muutama uusi avautunut. Tilanteessa siis on toivoa. Kuitenkin keskisuurten ja kokoluokaltaan noin 2000+ vetävien artistien tilanne on heikompi. Tavastialta on hypättävä lähes suoraa jäähalliin tai paikkaan, mihin konsertti-infra tulee rakentaa käytännössä lähes tyhjästä. Konserttijärjestäjät joutuvat haasteen edessä ottamaan suuria riskejä. Kaupunkisuunnittelijoille ja kiinteistöjen omistajille haluaisin muistuttaa, että myös kulttuuri tarvitsee tilaa. Kun kaupunginosia suunnitellaan, ainoa kulttuurin muoto ei voi olla kahvila. Muistakaa antaa kulttuurille tilaa. Kulttuuri ja taide kukkii siellä, missä sille annetaan mahdollisuus.

Muistakaa antaa kulttuurille tilaa.

J: Ei taida oikein kannattaa omilla rahoilla perustaa uutta/uusiakaan paikkoja sinne?

S: Helsinki tarvitsee mielestäni vahvistetulle musiikille tarkoitetun salin, joka palvelee 2000+ yleisöjä ja toimii nimenomaan musiikin ehdoilla. Lisäksi Suomen jokainen kylä tarvitsee paikan, minne nuoret ovat tervetulleita soittamaan ja nauttimaan elävästä musiikista. Musiikki on identiteetin rakennusaine, mikä eritoten nuorilla tukee hyvää itsetuntoa. Olisi hienoa, että keksisimme uusia toimintamalleja keikkojen järjestämiseksi, ettei alan tarvitsisi olla riippuvainen alkoholin myynnistä. Saisi Oopperakin aika monta lasia viiniä myydä, että homma pyörisi omillaan. Toivon, että yhteiskunta herää ja huomioi musiikin eri muodot yhdenvertaisina toistensa rinnalla.

J: Onko sinulla terveisiä Suomen erikokoisille bändeille ja artisteille ja meille (live)musiikin suurkuluttajille?

S: Jatkakaa tärkeää työtänne! Ottakaa nuoria mukaan, harrastakaa musiikkia yhdessä ja käykää keikoilla. Genrestä riippumatta jokainen artisti on arvokas musiikin diversiteetin ylläpitäjänä. Teosten taiteellista arvoa ei voi myytyjen keikkalippujen määrästä laskea vaan jokainen itse antaa musiikin tekemiselle ja sen kokemiselle oman arvon, mitä toivottavasti osataan yhteiskunnassa vielä jokin päivä arvostaa nykyistä paremmin. Kiitos te!

livefin-the-circus-teo-8797

Kuvat: Samu Saurama (paitsi Salla Valliuksen kuva)

Kirjoittaja

Kommentointi suljettu.

Share via
Copy link
Powered by Social Snap